Sinä ja perheesi - viikko 43: 1. ja 2. Tessalonikalaiskirje
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
Tämän sivun lähde on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon sivusto TULE JA SEURAA MINUA. Raamattuviitteet on linkitetty bible.com/fi -sivustolle. Suomenkielisin raamattulinkein varustetun palvelun tarjoaa pyhäkoulun tiedotuslehti.
Jos emme merkitse muistiin Hengen kautta saamiamme vaikutelmia, me saatamme unohtaa ne. Mitä Henki innoittaa sinua kirjoittamaan muistiin, kun luet 1. ja 2. Tessalonikalaiskirjettä?
(NÄPPÄÄ AVAUTUVALLA SIVULLA PAINIKETTA "CREATE A NOTE")
Tessalonikassa Paavalia ja Silasta syytettiin siitä, että he olivat ”koko maailman villitsijät” (Ap. t. 17:6). Heidän saarnaamisensa vihastutti tiettyjä juutalaisten johtajia, ja nämä johtajat nostattivat ihmiset mellakkaan (ks. Ap. t. 17:1–10). Sen seurauksena Paavalia ja Silasta neuvottiin lähtemään Tessalonikasta. Paavali oli huolissaan uusista tessalonikalaisista käännynnäisistä ja vainosta, jota he kohtasivat, mutta hän ei voinut palata heidän luokseen. ”En enää kestänyt kauempaa”, hän kirjoitti, ”vaan lähetin Timoteuksen ottamaan selkoa teidän uskostanne.” Sen seurauksena Paavalin apulainen Timoteus, joka oli palvellut Tessalonikassa, oli ”tuonut meille hyviä uutisia teidän uskostanne ja rakkaudestanne”. (1. Tess. 3:5–6.) Itse asiassa tessalonikalaisten pyhien tiedettiin olevan ”esikuva kaikille – – uskoville” (1. Tess. 1:7), ja uutiset heidän uskostaan levisivät ulkomailla sijaitseviin kaupunkeihin. Kuvittele Paavalin iloa ja helpotusta, kun hän kuuli, ettei hänen työnsä heidän keskuudessaan ollut ”turhaa” (ks. 1. Tess. 2:1). Paavali kuitenkin tiesi, ettei uskollisuus menneisyydessä riittäisi hengelliseen selviytymiseen tulevaisuudessa, ja hän oli huolissaan pyhien keskuudessa olevien väärien opettajien vaikutuksesta (ks. 2. Tess. 2:2–3). Hänen sanomansa heille – ja meille – on jatkaa sen kehittämistä, ”mitä [uskostamme] vielä puuttuu”, ja pyrkiä ”yhä parempaan” rakkaudessa (1. Tess. 3:10; 4:10).
Ideoita pyhien kirjoitusten henkilökohtaiseen tutkimiseen
Evankeliumin palvelijat saarnaavat vilpittömästi ja rakkaudella.
Paavalin sanat 1. Tessalonikalaiskirjeessä ilmaisevat sekä huolta että iloa, jota kokonaan Jumalan lasten palvelemiseen omistautunut henkilö tuntee. Etenkin 1. Tessalonikalaiskirjeen kahdessa ensimmäisessä luvussa on sanoja ja ilmauksia, jotka kuvailevat sitä, kuinka tosi palvelija opettaa evankeliumia. Mitä tunnet innoitusta tehdä kehittääksesi tapaasi opettaa evankeliumia?
Kun seuraan Jeesusta Kristusta, voin tulla pyhäksi.
Me kaikki toivomme, että ”kun Herramme – – saapuu”, pystymme seisomaan Hänen edessään niin että sydämemme olisivat ”pyhät ja moitteettomat [Jumalan] edessä” (1. Tess. 3:13). Mitä Paavali opetti pyhemmäksi tulemisesta kohdissa 1. Tess. 3:9–13; 4:1–12?
Jos olen uskollinen ja tarkkaavainen, tulen olemaan valmiina Vapahtajan toiseen tulemiseen.
Kohdassa 1. Tess. 5:1–10 Paavali käytti useita vertauksia opettaakseen tärkeitä totuuksia ajasta, jolloin Jeesus palaa maan päälle. Kun tutkit näitä vertauksia, voisit kirjoittaa muistiin vaikutelmia, joita mieleesi tulee Jeesuksen Kristuksen toisesta tulemisesta:
”Kuin varas yöllä”:
”Kuin synnytyspoltot”:
Muita löytämiäsi vertauskuvia:
Mitä muita totuuksia Jeesuksen Kristuksen toisesta tulemisesta löydät kohdista 1. Tess. 4:16–18; 5:1–10; 2. Tess. 1:4–10? Mitä saat innoitusta tehdä ollaksesi tarkkaavainen ja valmistautuaksesi Hänen tulemiseensa?
Luopumuksen eli totuudesta lankeamisen oli profetoitu edeltävän Jeesuksen toista tulemista.
Lisääntyvien vainojen keskellä monet tessalonikalaisista pyhistä uskoivat Vapahtajan toisen tulemisen olevan lähellä. Mutta Paavali tiesi, että ennen kuin Jeesus palaisi maan päälle, vallitsisi luopumus – kapinointi totuutta vastaan eli ”uskosta luopuminen” (ks. 2. Tess. 2:1–4). Voisit syventää ymmärrystäsi suuresta luopumuksesta – ja arvostustasi evankeliumin palautusta kohtaan – tutkimalla osaa seuraavasta aineistosta:
Kristittyjen uskonpuhdistajien huomioita suuresta luopumuksesta:
Martti Luther: ”Olen pyrkinyt uudistamaan kirkkoa vain pyhien kirjoitusten mukaisesti. – – Sanon yksinkertaisesti, että kristinusko on lakannut olemasta niiden keskuudessa, joiden olisi pitänyt varjella sitä.” (Julkaisussa E. G. Schweibert, Luther and His Times: The Reformation from a New Perspective, 1950, s. 590.)
Roger Williams: ”Luopumus – – on tähän mennessä turmellut kaiken niin, ettei tästä luopumuksesta voi elpyä, kunnes Kristus lähettää uusia apostoleja perustamaan kirkkoja uudelleen” (julkaisussa Philip Schaff, The Creeds of Christendom, 1877, s. 851).
Erasmus: ”Kaikki on nyt niin kietoutunut näihin [opillisiin] kysymyksiin ja säädöksiin, ettemme uskalla toivoakaan kutsuvamme maailmaa takaisin tosi kristinuskoon” (The Praise of Folly, kääntänyt Clarence H. Miller, 2. laitos, 2003, s. 155–156).
Ideoita pyhien kirjoitusten tutkimiseen yhdessä perheenä ja perheiltaan
Kun luet pyhiä kirjoituksia yhdessä perheesi kanssa, Henki voi auttaa sinua tietämään, mistä periaatteista tulee keskustella, jotta se vastaa perheesi tarpeita. Tässä on joitakin ehdotuksia:
Mikä Paavalin tunteissa ystäviään kohtaan tekee teihin vaikutuksen? Kuinka voimme edistää sellaisia tunteita omaa perhettämme, ystäviämme ja muita pyhiä kohtaan?
Käykää läpi Paavalin neuvot kohdassa 1. Tess. 5:14–25 ja etsikää jokin ilmaus, johon perheenne haluaa keskittyä. Voisitte tehdä sanoista julisteen, jonka laitatte esille kotonanne. Perheenjäsenet voivat lisätä julisteeseen huomioitaan nähdessään toinen toisensa elävän julisteessa olevan neuvon mukaan.
Tuntuuko meistä joskus, että ”[väsymme] tekemään hyvää” – olemme ehkä ylikuormittuneita opetuslapseuden vaatimusten alla? Mikä auttaa meitä, kun meillä on sellaisia tuntemuksia? (Ks. Gal. 6:9; OL 64:33.) Kuinka me voimme tukea toisiamme, kun tätä tapahtuu?
Näin edistämme henkilökohtaista tutkimistamme
Etsi ilmoitusta päivittäin. ”Saamme ilmoitusta usein ’rivin rivin päälle’ (2. Nefi 28:30), emme kaikkea yhdellä kertaa. – – Älä ajattele [evankeliumin tutkimista] sellaisena, mihin on varattava aikaa, vaan sellaisena, mitä teet koko ajan.” (Opettaminen Vapahtajan tavalla, s. 12.)
